Kati Pirttimaa 11.8.2019

Pari päivää sitten katsoin elokuvan Hidden figures – Varjoon jääneet. Näin
sen nyt toista kertaa, ja suosittelen elokuvaa kaikille, se on todella hyvä.
Elokuva kertoo mustista naismatemaatikoista 1960-luvulla, jotka
työskentelivät NASA:ssa Yhdysvaltain avaruusohjelmassa. Heidän
laskutaitonsa oli ohjelman ja avaruuslennon toteutumisen kannalta
ensiarvoisen tärkeä, suorastaan elintärkeä. Elokuva kertoo siitä, kuinka he
raivasivat tietään maassa, jossa rotuerottelu oli laillista ja naisen asema
varsin heikko. Siitä, minkälaisia, nyt järjettömiltä tuntuvia käytäntöjä ja
tapoja heidän tiellään oli.

Se, mikä oli laillista ja tapana, mihin oli totuttu, ei ollut moraalisesti
oikein. Se, mitä johtajat halusivat pitää yllä, ei ollut hyvää, sen oli
muututtava.

Päivän evankeliumi puhuu vääristä profeetoista, johtajista, jotka johtavat
kansaa harhaan. Jeesus varoittaa vääristä profeetoista, ja sanoo, etteivät
kaikki, jotka puhuvat hänen nimissään, ole hänen asiallaan. Jotkut ovat
omalla asiallaan, susia lammasten vaatteissa, ajavat omaa agendaansa tai
ovat sokeita sille mikä on oikein. Historiasta voi poimia lukuisia
esimerkkejä siitä, kuinka johtajien vaikuttimet ovat olleet vääriä, kuinka
kansaa on johdettu harhaan. Ja siitä, kuinka vääryyttä on perusteltu milloin vakiintuneilla käytännöillä, lakikirjalla, maan edulla tai Raamatulla.
Hengelliset johtajatkaan eivät valitettavasti ole näistä piirteistä vapaita.
Orjuutta on puolustettu raamatullisin argumentein, väkivaltaa ja sotaa on
puolustettu raamatullisen argumentein, rotuerottelua on puolustettu
raamatullisin argumentein, sukupuolten tasa-arvoa ja
seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on vastustettu ja vastustetaan
edelleen raamatullisin argumentein.

”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa,
mutta sisältä he ovat raatelevia susia.”, sanoo Jeesus. Evankeliumin viesti
on selvä.

Miten väärät profeetat ja vinoutuneet käytännöt sitten tunnistetaan?
”Hedelmistä te heidät tunnette”, sanoo Jeesus. ”Viisautta on Herran
pelko, ymmärrystä se, että karttaa pahaa.”, sanotaan päivän Vanhan
testamentin tekstissä. Arkijärjellä aika selvä asia. Se, mikä tuottaa
kärsimystä, kipua, epätasa-arvoa ja tuhoa, on väärin. Se, mikä rakentaa
oikeutta, rauhaa, yhteyttä ja elämää, on oikein. Näin voidaan tunnistaa
väärät profeetat ja vahingolliset johtajat.

Tästä seuraa myös haaste. Sillä eihän tässä tekstissä ole kysymys
pelkästään vääristä johtajista, siitä, että osoittelisimme johtajia eri
puolilla. On kysymys myös päänsisäisistä johtajista ja profeetoista. Miten
minä, omassa elämässäni, voin tunnistaa väärät ajatukset ja väärät vaikuttimet? Mikä, minkälaiset asenteet ja ideat ohjaavat minua, minun
elämäni ratkaisuja, ja sitä, miten kohtelen toisia ihmisiä ja luomakuntaa?
Ohjaako minua oman edun tavoittelu, vallanhimo, laiskuus tai vanhat
tottumukset? Vai ohjaako minua oikeus ja rakkaus, ohjaako valintojani
Pyhä Henki?

NASA:ssa työskennelleet naiset löysivät paikkansa, saivat raivattua tiensä.
Myöhemmin (aika paljon myöhemmin), heidän panoksensa tunnustettiin
julkisestikin. Varjoon jääneet -elokuvassa heidän ponnistelujensa
kuvauksen ohella minua puhuttelivat erityisesti ne muutamat henkilöt,
jotka tukivat naisten pyrkimyksiä. Ne valkoiset miehet, jotka ymmärsivät,
että rotuerottelu on väärin, ja tukivat naisten etenemistä. Se insinööri,
joka kannusti Marthaa opiskelemaan insinööriksi ja hakemaan
oikeusteitse siihen mahdollisuuden. Se tutkimusryhmän johtaja, joka
antoi Katherinelle valtuudet ja mahdollisuudet työskentelyyn. Se
tietoteknikko, joka palkkasi Dorothyn ohjelmoimaan uutta IBM:n
tietokonetta. Ilman heitä naisten elämä ja tulevaisuus olisi ollut
toisenlainen.

Kun ihmisiä sorretaan, luomakuntaa rikotaan ja ylläpidetään vääriä
rakenteita, tarvitaan heitä, jotka tunnistavat vääryyden. Tarvitaan heitä,
jotka asettuvat sorretun rinnalle. Tarvitaan heitä, jotka antavat äänen
äänettömälle. Siihen meillä jokaisella on mahdollisuus, omassa
arjessamme, omassa elämässämme, tässä maailmassa. Eikä se koske vain yksilöä, sinua ja minua. Myös Kristuksen kirkkona meillä on tehtävä olla
rauhan ja oikeuden puolella, puolustaa heikkoa ja kärsivää. Kirkolla on
tehtävä, missio. Kirkon missio on julistaa evankeliumia, armon ja
rakkauden hyvää sanomaa. Kirkon tehtävänä on myös olla valona tässä
maailmassa, turvapaikka kaiken vääryyden ja kivun, epätoivon ja
pahuuden keskellä. Me yhdessä, sinä ja minä, olemme kirkko. Hyvän
sanoman julistaminen on meidän yhteinen tehtävämme, erikseen ja
yhdessä. Silloin väärät tottumukset voivat muuttua ja tuhoisat rakenteet
murtua ja Jumalan rakkaus, rauha ja toivo ympäröi meidät jokaisen.