Irja Askola 9.6.2019

Helluntaipäivä on lupausten tynnyri. Juhlaa ankeudenkin keskelle, ilon aavistelua huolien harmauteen. Mutta toki myös onnellisen suvitunnelman löytäneille, heille, joille tulevat kuukaudet näyttäytyvät helpotuksen tunteena tai odotuksen vähittäisenä toteutumisena. Helluntai on meidän kaikenlaisten juhlan niin kesäkammoisten kuin kesäiloitsevien juhla. Sillä meillä kaikenlaisilla on edessämme lupausten tynnyri. Kesän yli kestävä.

Jeesus sanoo, että Hän jää asumaan meidän luoksemme; näinhän tekstissä kuulimme. Hän ei piipahda pikavisiitille. Silloinhan olisimme vieraskoreita, nopeasti turhat tavarat piiloon ja sisäsiisteys kuntoon.

Lue lisää >>

Matti Peiponen 14.7.2019

Luuk. 6: 36-42

Jeesus sanoi:

”Olkaa valmiit armahtamaan, niin kuin teidän Isännekin armahtaa.

Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaaksi, niin teidätkin vapautetaan. Antakaa, niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.”

Hän puhui heille vielä vertauksin:

”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan.

Lue lisää >>

Teemu Laajasalo 25.5.2019

Joh. 16: 23-33

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.
Olen puhunut tästä teille vertauksin. Tulee aika, jolloin en enää käytä vertauksia vaan kerron teille avoimesti kaiken Isästä. Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni.

Lue lisää >>

Atte Korhola 19.5.2019

Miltä sinusta tuntuisi, jos olisit menettänyt elämässäsi lähes kaiken, ja kun vuodattaisit suunnatonta tuskaasi jollekulle läheisellesi, tämä alkaisi kertoa sinulle krokotiileista, villihäristä, virtahevoista ja strutseista?

Tuntisitko tulleesi petetyksi? Tuntuisiko sinusta, ettei tuo toinen ymmärrä tuskaasi lainkaan; ettei hän ole tilanteen tasalla ja ettei hänellä taida olla kaikki muumit laaksossa eikä kääpiöt kaivoksessa.

Juuri näin Jumala toimi kuitenkin Jobin kohdalla. Kun Job päivä toisensa jälkeen oli, tunkiolla istuessaan, vuodattanut tuskaansa äänettömään avaruuteen ja kehnoille neuvonantajilleen,

Lue lisää >>

Tiina Tasmuth 12.5.2019

Tämän päivän lukukappaleessa, Jesajan kirjan (40:26-31) tekstissä kysytään ihmiseltä, että miksi hän puhuu näin: ”Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta. Minun asiastani ei Jumala välitä.

Teksti jatkuu: ”Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maapiirin luojaa? Ei Hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on Hänen viisautensa

Olet ehkä itsekin joskus omasta tilanteesta tai asiastasi ajatellut,

Lue lisää >>

Olli Seppälä 5.5.2019

Puolitoista kuukautta sitten astuin ulos Viikissä Yliopistollisen eläinsairaalan pieneläinklinikan ovesta tyttäreni kanssa. Tulimme eutanasiahuoneesta, jossa perheemme villakoira oli juuri päässyt taivaalliseen Kenneliin. Oli haikea ja seesteinen olo. Aistit jotenkin herkillä.

Kävelimme vaitonaisina läheiselle koetilalle, ja huomasin, että muutamia lehmiä ja lampaita oli ulkona. Kävelimme lähemmäksi katsomaan niitä. Tunsin vetovoimaa eläinten luo. Eläimet tuijottivat takaisin, ehkä hieman epäluuloisina.

Katsoin erityisen tarkkaan lampaita, sillä tiesin, että minulla on saarnavuoro täällä ja päivän teksti – juuri äsken kuultu evankeliumiteksti – liittyisi juuri noihin eläimiin.

Lue lisää >>

Olli Valtonen 28.4.2019

Syntymäpäivämessu

Rakkaat jumalanlapset. Tänään Tuomasmessu täyttää 31 vuotta. Ei siis mikään teini enää.

Syntymäpäiväpuheissa on tapana muistella menneitä. Näissä 31-vuotisjuhlissa en aio sitä hirveän paljon tehdä.

Vaikka hauskoja muistoja kyllä olisi.

Muistatteko kun vuosituhannen vaihtuessa meillä oli uuden vuoden juhlava millenium messu? Liturgina oli nyt jo edesmennyt Kotilan Heikki.

Ehtoollisrukouksessa se pyysi palavasti Pyhää henkeä paikalle niin kuin epikleesirukouksessa kuuluu. Piti pienen hiljaisen paussin. Mutta se ei päässyt jatkamaan,

Lue lisää >>

Eero Huovinen 21.4.2019

Käärmeentappojuhla

Saarnaan käärmeestä, en kyykäärmeestä enkä boakäärmeestä, vaan käärmeestä isolla alkukirjaimella, Perkeleestä, kaiken pahan alkuhahmosta. Jo Raamatun alkulehdillä Jumalan vastustaja on käärme.

***

Monet sanovat juuri päättynyttä viikkoa hiljaiseksi viikoksi. Meitä tämän viikon tapahtuvat hiljentävät, koska ne koskettavat niin syvästi. Mutta tapahtumien sisältö on kaikkea muuta kuin hiljaista. Kärsimys ja kuolema on yhtä taistelua. Getsemane oli taistelua, Golgata oli taistelua. Pääsiäisyön messu alkaa sanoilla: ”Tämä on se yö, jona Kristus mursi kuoleman kahleet.”

Hiljainen viikko on käärmeentappoviikko.

Lue lisää >>

Laura Malmivaara 14.4.2019

Yhtenä päivänä kuningas, seuraavana päivänä häväisty ja hylätty väärintekijä. Niin kävi Jeesukselle ja niin voi käydä kenelle tahansa meistä. Tänään palmusunnuntaina iloitsemme ja hurraamme, mutta tästä alkavan hiljaisen viikon aikana laskeudumme kärsimyksen äärelle ja lopulta sen läpi kohti valoa. Kohti kevättä, lämpöä ja lempeyttä.

Pääsiäisen kertomus tuo mieleen nykyajan kärkevän ilmapiirin, kahtiajakoisen maailman jossa on heitä ja meitä. Kaikki voi muuttua muutamassa päivässä. Ihmisten käsissä on kiviä ja verta. Olemme äkkipikaisia tuomioissamme ja haluamme oikeutta.

Lue lisää >>

Pirjo Kantala 31.3.2019

Mikä on sinun lempileipäsi? Ruisleipä vai sekaleipä, patonki vai ranskanleipä. Onko se juuri jonkun tietyn leipomon leipä? Minun aamuni alkaa jälkiuunileipäpalalla ja usein päivä myös päättyy siihen, iltaleipään. Joskus ostan jotakin pehmeämpää tai vaaleampaa, mutta aina palaan kuitenkin jälkiuunileipäpalaani.

Pienen pojan leivät Tiberiaan järven rannalla olivat ohraleipiä. Ne Jeesus otti käteensä, kiitti ja jakoi. Niin kuin me jaamme ehtoollisleivän. Ruokkimisihme on kuva ehtoollisesta.

Kertomuksessa on kolme toimijaa: kansa, Jeesus ja opetuslapset.

Lue lisää >>

Päivi Salmesvuori 24.3.2019

Marianpäivä keskellä paastonaikaa on ilon ja riemun päivä. Se muistuttaa ihmeestä, jota ilman kristinuskoa ei olisi. Tänään soi jälleen halleluja, koska riemuitaan Jeesuksen ihmeellisestä hedelmöitymisestä Marian kohdussa. Kirkossamme Marian ilmestyspäivä liitetään jouluun, koska tästä päivästä on yhdeksän kuukautta Jeesuksen syntymään.

Marian ilmestyspäivä koettiin ennen uskonpuhdistusta yhtä hyvin lännen kuin idän kirkoissa myös vahvasti osana pääsiäisaikaa. Tähän traditioon kannattaa palata luterilaisessakin kirkossa. Nimittäin missä on Maria, siellä on myös Jeesus.

Evankeliumitekstissä Maria ja Gabriel ovat pääosissa.

Lue lisää >>

Kaisa Raittila 17.3.2019

Jos olisimme Taizén yhteisössä, siellä burgundilaisen kukkulan pienessä kylässä, jonka ekumeenisen yhteisön lauluja tänään laulamme ja johon tuhannet ja tuhannet nuoret ja vähän vanhemmatkin saapuvat viikosta ja kuukaudesta toiseen, olisimme juuri nyt hiljaa. Taizén Sovituksenkirkossa, joka on tätä Agricolan kirkkoa monta kertaa suurempi ja jonka lattialla istutaan tiuhassa toinen toisen lomassa, olisi luettu päivän raamatunteksti monella kielellä kuten me täällä mutta sen jälkeen kukaan ei olisi noussut puhumaan siitä. Eri kulttuurien, eri kirkkokuntien ja jopa eri uskontojen keskeltä Taizén kukkulalle kiivenneet olisivat juuri nyt yhdessä hiljaa koko sen ajan,

Lue lisää >>

Miia Moisio 10.3.2019

Paholainen kiusasi Jeesusta autiomaassa neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä. Jeesus, Jumalan poikana, tunsi Jumalan tahdon ja teki valinnat tämän tahdon mukaan. Tarina ei kerro sitä, miten helppoa tai vaikeaa valinnan tekeminen oli ja miltä Jeesuksesta tuntui, kun hän joutui punnitsemaan valintojaan ja tekemään päätöksiään. Emme tiedä sitäkään, miten paljon hän inhimillisesti noina päivinä kärsi.

Tämän sunnuntain tekstit haastavat pohtimaan isoja ihmisyyden kysymyksiä. Moni meistä tietää, miltä tuntuu elää olosuhteissa, jotka aiheuttavat vaikeita tunteita ja kärsimystä.

Lue lisää >>

Tommy Hellsten 3.3.2019

RAKKAUS MURTAA EHJÄKSI

Rakkaus on meidän länsimaisessa kulttuurissa kärsinyt inflaation. Rakkaus on viihteellistetty, romantisoitu, erotisoitu ja banalisoitu. Se rakkaus, josta Paavali Korinttolaiskirjeessä puhuu, on kaukana meidän aikamme rakkaudesta. Hän puhuu jostain niin suuresta, ettei käsityskykymme sen vangitsemiseen riitä.

Rakkaus onkin mysteeri, todelliselta olemukseltaan selittämätön. Rakkautta ei voi vangita, ei ansaita, ei ostaa eikä millään muullakaan tavoin hallita. Se pakenee kaikkia yrityksiä selittää ja määritellä, se on täysin suvereeni.

On merkittävää,

Lue lisää >>

Matleena Ikola 24.2.2019

Luukkaan evankeliumi 8: 4–15

Kun paikalle tuli paljon väkeä ja kaikista kaupungeista virtasi ihmisiä Jeesuksen luo, hän esitti heille vertauksen: ”Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien laitaan. Siinä jyvät tallautuivat, ja taivaan linnut söivät ne. Osa putosi kalliolle ja lähti kasvuun, mutta oraat kuivettuivat, koska eivät saaneet maasta kosteutta. Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat ohdakkeetkin ja tukahduttivat sen. Mutta osa putosi hyvään maahan,

Lue lisää >>

Heikki Nenonen 17.2.2019

Matt. 20: 1-16

Jeesus sanoi:

    Taivasten valtakuntaa voi verrata isäntään, joka aamuvarhaisella lähti palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Hän sopi miesten kanssa yhden denaarin päiväpalkasta ja lähetti heidät viinitarhaan. Päivän kolmannella tunnilla hän lähti taas ulos ja näki, että torilla seisoi vielä miehiä jouten. ’Menkää tekin viinitarhaan’, hän sanoi heille, ’minä maksan teille sen, mitä kuuluu maksaa.’ Miehet lähtivät. Kuudennen ja yhdeksännen tunnin aikaan isäntä lähti taas ulos ja teki samoin.

Lue lisää >>

Heidi Zitting 3.2.2019

Luuk. 2: 22-33

Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”.

    Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään.

Lue lisää >>

Mikko Malkavaara 20.1.2019

Ulkopuolinen ja usko

Tänään tapaamme kehuvan Jeesuksen. Jeesus antaa tunnustusta roomalaisen miehitysarmeijan komppanianpäällikölle: ”Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella.”

Lause on vähintäänkin epäsovinnainen. Ylivoimaiset miehitysarmeijat eivät ole yleensä suosittuja. Israelilaiset pitivät huolta kansallisesta yhtenäisyydestään uskonnon säädöksin erityisen tarkasti. He tunnistivat rajan meikäläisten ja muukalaisten välillä. Ulkopuolinen miehittäjävalta herätti katkeruutta ja vihaa, jotka aiheuttivat kahakoita ja johtivat runsas 30 vuotta Jeesuksen aikojen jälkeen sotiin, Jerusalemin piiritykseen ja hävitykseen.

Vielä miehitysarmeijaa keskeisempi asia oli se,

Lue lisää >>

Miikka Ruokanen 13.1.2019

Jesaja 42:1-7

Sisaret ja veljet Kristuksessa Jeesuksessa. -Taas on uusi armon vuosi alkanut. ”Eben eser, tähän asti on Herra meitä auttanut.” -”Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen armonsa ei lopu koskaan.”

– Miten Sinä haluat käyttää vuotesi? Miten elää jäljellä olevan aikasi? -Voit elää säästöliekillä, kipuillen ja juuri ja juuri hengissä pysyen. Ei siinä mitään, niinkin pääsee perille. -Tai voit elää elämän iloisia makuja maistellen,

Lue lisää >>

Teemu Laajasalo 2.12.2018

”Lähtekää, menkää ulos porteista,
valmistakaa tie kansalle,
valmistakaa, tasoittakaa valtatie,
raivatkaa pois kivet,
kohottakaa lippu merkiksi kansoille!
Maailman ääriin saakka
Herra on kuuluttanut:
– Sanokaa tytär Siionille:
Katso, sinun pelastajasi saapuu,
hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa,
johdattaa niitä, jotka on omikseen hankkinut.
Heitä kutsutaan nimellä Pyhä kansa,
Herran lunastamat,
ja sinua nimellä Kaivattu kaupunki,
Kaupunki, jota ei hylätä.”

Jes.

Lue lisää >>

Anna Kontula 25.11.2018

Tuomiosunnuntaina on tapana puhua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Päivän evankeliumitekstiä tulkitaan usein niin, että nämä kaksi asiaa kuuluvat yhteen, että kunkin arvo punnitaan viimeisessä mittauksessa sen mukaan, miten hän on kohdellut kanssaihmisiään. Että taivaspaikan voi lunastaa hyvillä töillä tai ainakin menettää pahoilla.

Eikö tällainen tulkinta kuitenkin alenna solidaarisuuden kauppatavaraksi ja Jumalan byrokraatiksi? Miten se voisi sopia yhteen Jeesuksen muun sanoman kanssa?

Ei, kysymyksen täytyy olla jostakin muusta.

 

Hyvät ystävät,

Lue lisää >>

Eero Huovinen 21.10.2018

Jeesus sanoo: ”Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.” (Matt. 5: 13)

”Te olette maan suola.” Aika oudon tuntuinen luonnehdinta ihmisistä. Mitä ihmettä Jeesus on voinut tarkoittaa, kun hän nimittää seuraajiaan suolaksi. Mitä te ajattelisitte, jos minä sanoisin teille: ”Te olette maan suola” tai ”sinä olet maan suola”?

On paljon helpompi ymmärtää Jeesuksen toinen sana: ”Te olette maailman valo.” Valo näyttää tietä ja opastaa perille.

Lue lisää >>

Leena Huovinen 9.9.2018

Jumalan huolenpito      Matt. 6: 19-24

Jos sinulla olisi puoli tuntia aikaa kerätä  kaikkein tärkeimmät tavarat kotoasi mukaasi, mitä ne olisivat?  Siis jos joutuisit puolen tunnin varoajalla lähtemään kodistasi etkä  enää ikinä voisi palata sinne. Ja mukaan voisi ottaa vain sen, mitä jaksaa kantaa.

Kysymys voisi olla  kepeä ajatusleikki, mutta monelle se on edelleen totta. Minä olen tuota kysymystä kantanut mielessäni pikkutytöstä saakka. Olen nimittäin Karjalan evakon tytär ja sisareni  kanssa olemme kuulleet lapsuudestamme asti tarinoita siitä,

Lue lisää >>

Lauri Kemppainen 2.9.2018

Siellä missä Kaisaniemi ja Kruununhaka kohtaavat, on Helsingin yliopistolla laitos nimeltä Metsätalo, ja siinä talossa minä kohtasin kerran saatanan. Tapauksesta on jo joitakin vuosia aikaa, enkä tietenkään voi olla varma, oliko kyseessä Saatana isolla alkukirjaimella: siis jonkinlainen langennut enkeli tai persoonallinen paha. On hyvin mahdollista, että kyse oli vain ahdistuksesta – voimakkaasta psykologisesta reaktiosta epämiellyttävään tilanteeseen.

Oli miten oli, kyseinen tapaus sattui tieteenfilosofian luennolla. Kurssi oli kestänyt jo useamman viikon ja ollut kaikin puolin hyvin antoisa.

Lue lisää >>

Pekka Y. Hiltunen 5.8.2018

Teksti on vaikea, niin kuin jotkut Raamatun tekstit tuppaavat olemaan. Katselen päivän tekstiä kahden siitä löytyvän sanan avaamasta ikkunasta.

Ensiksi, ja vain lyhyesti, hankalasti käsitettävä sana ”tuomiopäivä”. Se löytyy tekstistä kahdesti. Sana ei tunnu mukavalta. Itseäni viehättää Juhani Rekolan ajatusmalli, se, että tuomiopäivä kuuluu suureen ilmoitukseen. Meille, ja minulle riittää pieni, itseni ja uskoni kokoinen siivu ilmoituksesta. (5. Mooseksen kirja 29) Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu,

Lue lisää >>

Kati Pirttimaa 17.6.2018

”Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja”, sanoo Jeesus päivän evankeliumissa. Aloittaa vieläpä hyvin painokkaasti: ”Menkää ja tutkikaa.” Tutkitaan siis armoa ja armahtavaisuutta, sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Molemmat tarvitsevat niitä.

Tänä keväänä, keskellä tiivistä työputkea, eräs hiippakuntamme kirkkoherroista käveli työhuoneeseeni Espoon tuomiokapitulissa ja sanoi: ”muista Kati, että aina ei tarvitse olla kympin tyttö.” Se osui. Minun on vaikea ajatella, että riitän. Aina pitää yrittää enemmän, aina pitää pyrkiä parempaan. Joskus syntyy paine luopua jostakin,

Lue lisää >>

Anne-Birgitta Pessi 27.5.2018

Hyvät Ystävät,

Mikä tuo sinulle merkityksellisyyden kokemuksia? Minkä koet arjessa tekevän elämästäsi elämisen arvoista?

Kysymys merkityksellisyyden kokemuksesta on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys; elämän mielekkyydenkokemus on vahvassa yhteydessä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Bruttokansantuotteen noustessa nousee tutkitusti tyytyväisyys elämään, mutta elämän merkityksellisyyden kokemus laskee. Mitä varakkaampi maa, sitä vähemmän merkityksellisyyttä koetaan. Miksi? Yksi selitys on ylitse muiden: monilta meiltä runsauden ympäröimiltä uupuu vahva merkityshorisontti. Elämästä puuttuu juuri kokemus merkityksellisyydestä.

Jokaiselle meistä jonkin on oltava pyhää,

Lue lisää >>

Saarna 13.5. 2018 Pyhän Hengen odotus

Kaksi viikkoa sitten olin tutustumassa Ranskassa Taizen yhteisöön. Tuo yhteisö on syntynyt alun perin yhden veljen, veli Rogerin, lähimmäisenrakkaudesta kumpuavalle yhteisöllisyydelle. Hän tunsi toisen maailmansodan aikana rakkautta niin juutalaisia kuin myöhemmin myös saksalaisia sotavankeja kohtaan ja teki työtä molempien auttamiseksi. Sellaista rajaa ei ollut olemassa, joka olisi sulkenut kärsivän ihmisen avun ulkopuolelle. Niin hänen ympärilleen alkoi kerääntyä veljiä, nykyjään heitä on jo yli sata. Ja tuo paikka, Taize, kerää nykyisellään satoja ja tuhansia nuoria rukoilemaan ja tekemään työtä yhteisöön.

Lue lisää >>

Eero Huovinen 1.4.2018

Missä Jeesus oli eilen?

En nyt tarkoita eilistä aprillipäivän aattoa, vaan päivää pitkänperjantain ja pääsiäispäivän välissä, lankalauantaita. Missä Jeesus oli silloin?

Oikea, hyvä ja tavallinen vastaus on: haudassa. Jeesus oli haudassa sapatin aaton päivän illasta sapatin jälkeiseen aamuun, juutalaisen laskutavan mukaan kolme päivä. Me sanoisimme, että hänet laskettiin hautaan perjantai-iltana ja hän heräsi kuolleista varhain sunnuntaiaamuna. Kuolleena 36 tuntia. Eilen Jeesus oli siis haudassa.

***

Se apostolinen uskontunnustus,

Lue lisää >>

Eila Helander Marianpäivänä 18.3.2018

Mikä on paikkani ja tehtäväni tässä maailmassa? Tätä eivät kysele vain tänä keväänä opiskelupaikkaansa etsivät nuoret. Kysely jatkuu läpi elämän, hieman muotoaan muuttaen.  Haluaisimme nähdä tulevaan ja kuitenkin elämä on edessä vain päivä kerrallaan.

Maria ja hänen kiitosvirtensä esitetään usein esimerkkinä siitä, miten kristityn tulee olla valmiina kiitollisin mielin, nöyränä ja liikoja kyselemättä palvelemaan Jumalaa erilaisissa tehtävissä. Marian kiitosvirren kohdalla kuitenkin usein unohdamme, että se on monivaiheisen ja monella tavoin vaikean prosessin tulos. 

Lue lisää >>

Heidi Zitting 11.2.2018

Nyt seuraa rakkaudentunnustus. Minä nimittäin rakastan tätä kirkkoa. Enkä vaan tätä meidän ev.lut kirkkoamme vaan ihan tätä maailmanlaajuista Jeesuksen seuraajien sakkia sakramentteineen. Ajatelkaa, täällä tänään ja kaukana Filippiineillä käydään ehtoollispöytään saman Kristuksen hoidettavaksi. Kerätään kolehtia ja kannetaan toinen toisemme taakkaa.

Mutta samalla on pakko kyllä myöntää että joskus rakastaminen on tehty aivan äärimmäisen vaikeaksi. Ei vain aviopuolison rakastaminen, vaan ihan tämän kirkonkin rakastaminen. Nyt viimeaikoina kirkon rakastaminen on ollut ajoittain jopa tuskallista. Avioliittokeskustelu,

Lue lisää >>

Ilkka Kantola 4.2.2018

Valon lisääntyminen ei aina tiedä hyvää. Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan suomalaisten itsemurhat ovat todennäköisimpiä keväällä toukokuussa. Ei tiedetä tarkkaa syytä siihen, miksi näin on. Onko syynä se, että valon lisääntyessä oman tilanteen toivottomuus ja kurjuus korostuvat? Onko niin, että pitkä, hämärä vuodenaika on masennukseen taipuvaiselle ihmiselle armollisempi? Vahvistaako keväällä valon käynnistämä luonnon uusiutuminen kokemusta siitä, että ei itse pärjää eikä jaksa pysyä mukana? Mitä kirkkaampi valo, sitä jyrkemmät varjot. Vai onko niin, että kevään valo on sittenkin liian heikko poistamaan sitä kuormaa,

Lue lisää >>

Piispa Björn Vikström 14.1.2018

Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan:

– Herran henki on minun ylläni,

sillä hän on voidellut minut.

Hän on lähettänyt minut

ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,

julistamaan vangituille vapautusta

ja sokeille näkönsä saamista,

päästämään sorretut vapauteen

ja julistamaan Herran riemuvuotta.

Lue lisää >>

Piispa Tapio Luoma 7.1.2018

”Kansa oli odotuksen vallassa.” Lyhyeen virkkeeseen evankelista Luukas on saanut mahtumaan paljon. Kansa oli odotuksen vallassa. Johannes Kastajan toiminta herätti paljon kysymyksiä. Hänen epätavallinen, kohtikäyvä, voimakas ja kuvia kumartelematon julistuksensa ei jättänyt ketään kylmäksi. Hän ravisteli niin uskovaisuudessaan ehdottomia ja varmoja kuin vääryydellä ja vilpillä eläviäkin. Johannes lisäksi kastoi ne, jotka olivat heränneet tahtomaan parempaa.

Uuden elämän alku tarvitsi selkeän taitekohdan. Kastamalla ihmisiä Johannes antoi ihmisten tunnustaa, että entinen oli jäänyt taakse ja että nyt oltiin valmiit astumaan johonkin aivan uuteen,

Lue lisää >>

Pirjo Kantala 17.12.2017

Kuka sinä sitten olet, tultiin Johannes Kastajalta kysymään. Hän vastasi: ”Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: ’Tasoittakaa Herralle tie!’”

Kuluneen syksyn aikana olen seurannut tanskalaista televisiosarjaa Huuto syvyydestä, tanskaksi Herran tie.
Se kertoo pappissuvusta, isästä, jonka oma isä ja isoisä olivat pappeja, ja hänen pojistaan, joista piti tulla pappeja.

Se kertoo uskosta ja epäuskosta, odotuksista, rakkaudesta ja siinä epäonnistumisesta, erimielisyyksistä. Ja vihasta, jonka isä on siirtänyt pojilleen vaatimuksillaan ja odotuksillaan.

Lue lisää >>

Kaarlo Kalliala 4.12.2017

Jeesus lähti toisten edellä nousemaan Jerusalemiin vievää tietä. Kun hän oli tulossa Öljymäeksi kutsutulle vuorelle ja oli jo lähellä Betfagea ja Betaniaa, hän lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Kun tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te otatte sen, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä.”
Miehet lähtivät ja havaitsivat kaiken olevan niin kuin Jeesus oli heille sanonut.

Lue lisää >>

Miikka Ruokanen 26.11.2017

Sisaret ja veljet Jeesuksessa Kristuksessa. Tänään saarnani ei ole Raamatun yksittäisen tekstin selitystä, vaan se on temaattinen opetussaarna, jonka aiheena on:

“Reformaatio 600 vuotta: Mikä uskonpuhdistuksessa on sellaista, että sitä kannattaa vielä sadankin vuoden päästä juhlia?”

Tänään on kirkkovuoden viimeinen sunnuntai. Vuosi sitten, kun tämä nyt päättyvä kirkkovuosi alkoi, alkoi samalla uskonpuhdistuksen eli reformaation 500-vuotismuiston juhlavuosi. Nyt tämä juhlavuosi päättyy. Voimme hyvällä syyllä kysyä: Mikäli Herramme tulemus vielä viipyy ja maailma pysyy pystyssä,

Lue lisää >>

Marja Pentikäinen 10.9.2017

Matteuksen Evankeliumi tuo esiin Jeesuksen sanoman:

”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.
Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.

Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin?
Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on?

Lue lisää >>

Tommy Hellsten 17.9.2017

Isoäitini aikaan asiat olivat pieniä ja elämä vaatimatonta, mutta ilo sensijaan oli suurta. Nyt asiat ovat suuria ja meillä on kaikkea, mutta ilo näyttää olevan pientä. Mistä tämä voisi johtua?

Kun saamme jonkin lahjan, vaikkapa palkankorotuksen tai ylennyksen, uuden kodin tai auton, parisuhteen tai paranemme sairaudesta, koemme tietenkin iloa ja kiitollisuutta. Elämä pursuaa sisältöä ja elämme onnemme kukkuloilla. Vihdoinkin olemme perillä.

Mutta kun aikaa kuluu, alamme tottua siihen, mikä aluksi oli uutta ja huikeaa.

Lue lisää >>

Paavo Kettunen 12.11.2017

Anteeksiantamus on kristillisen uskomme keskeinen pilari. Ilman sitä koko pelastusjärjestelmämme kaatuu. Ilman anteeksiantamusta uskosta Jumalaan tulee armotonta lakiuskoa, rankaisemisen, syyllisyyden ja tuomion sävyttämää elämää, jota hallitsee pelko. Ilman anteeksiantamusta myös keskinäiset suhteemme ihmisinä menettävät uudelleen aloittamisen mahdollisuuden. Siksi tämän sunnuntain teema ”Antakaa toisillenne anteeksi” on mitä keskeisin.

Anteeksiantamus ei ole vain uskonnollinen käsite. Syvällä yhteiskunnallisessa ja poliittisessakin kulttuurissamme on mukana anteeksiantamuksen eetos. Sen jäljet piirtyvät oikeuslaitoksenkin ajatteluun, kun rikokseen syyllistyneen on mahdollista tulla armahdetuksi.

Lue lisää >>

Saarna – Jan Ahonen 13.8.2017

Mikä on Sinun talentti?

Jeesus sanoi:

”Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa. Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Sitten hän muutti maasta.

Se, joka oli saanut viisi talenttia, ryhtyi heti toimeen: hän kävi niillä kauppaa ja hankki voittoa toiset viisi talenttia. Samoin se, joka oli saanut kaksi talenttia,

Lue lisää >>