Johdatuksessa?

Tuomaspappi Pirjo Kantala
3.1.2013

Tuttava kysyi vuoden alkupäivinä, uskonko johdatukseen. Siis siihen, että jossakin on Jumala, joka jotenkin on persoonallinen ja muistuttaa ihmistä ja sitten säätelee minun yksityistä ainutkertaista elämääni.

Suoraan rehelliseen kysymykseen piti vastata aidosti, juuri niin kuin uskon... keräilin ajatuksiani pienistä aivoistani kasaan ja vastasin jotenkin näin:

Ensinnäkin, en tiedä millainen Jumala on, mutta minulla on mielessäni kuva, ihmisen, minun luomani kuva hänestä. Ja haluan uskoa, että Jumala on jotain paljon enemmän kuin minun  aivojeni on mahdollista ajatella. Jos sanoilla pitäisi määritellä, niin ajattelen, että Jumalan voisi määritellä vaikka sanalla rakkaus. Ja se sana pitää sisällään hyvin paljon.

Toiseksi, miten Jumala, siis vaikkapa tuo Rakkaus, johdattaa minua.... Jos otan Jumalan ja hänen ilmoituksensa, jota myös suppeammin lähimmäisen rakkaudeksi voisi kutsua, tosissaan, niin johdatus syntyy siitä, että Jumalan läsnäolo elämässäni saa aikaiseksi rakkautta, joka sitten leviää ympäristööni. Sen seurauksena elämässäni tapahtuu asioita, minun näkökulmastani hyviä ja huonoja, tapahtuu minun tahtomistani tuon rakkauden kautta.  Siitä syntyy johdatus, minun elämäni kulku.

Kyllä, uskon Jumalaan ja johdatukseen.

TUE MESSUA!
Joka sunnuntainen Tuomasmessu on vapaaehtoistyön ihme.
Tuomasmessu ja sen taustayhteisö Tuomasyhteisö ry toimii pääasiassa lahjoitusvaroin.
Kannata messua, se kannattelee monia uskossa ja toivossa!
Lue lisää!
Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?" Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä."